Karvaryijy

Mikä esiintyy ylläolevissa kuvissa? Onko se uusi lampaantalja, vai jotain muuta?
Löytyisköhän sieltä messuilta jotain, jolla tuon sais nätiks?
Huomio huomio, vielä vähän vajaa 28h aikaa osallistua arpajaisiin!

Arvontaa ihanille kavereille

Ette voi edes kuvitella, miten iloiseksi tämä pieni kissarouva tuli, kun huomasi lukijajoukon kasvaneen muutamassa päivässä neljällä uudella lukijalla! Voi sitä naukumisen ja kiehnäämisen määrää. Ja sitten minä vasta riemastuinkin, kun ymmärsin monen nimimerkin taakse kätkeytyvän samalla kertaa parikin uutta kissakaveria =^^=

Tervetuloa mukaan jengiin Tiude ja Pöpö, Helena ja Blackie the Cat, Minni sekä Rufus ja Cocopops!

Meistä kaikista on tosi kivaa, että teitä siellä ruudun toisella puolella kiinnostaa meidän jutut, ja aina on yhtä ihanaa lukea teidän kommentteja. Oishan tää nyt aikas tylsää ilman teitä ♥

Koska me tykätään meidän kavereista, haluttiin me muistaa teitä tässä vaiheessa jotenkin. Ja mikäs ois parempi juttu kuin arvonta?

Arpajaisten osallistumisehtona on, että oot meidän kaveri, eli löydyt lukijoistamme, ja osallistua voit jättämällä meille kommenttia tuohon alle 1.4. klo 21 mennessä.

Arpajaisten palkinnoista sen verran, että...

Kuva napattu Messukeskuksen sivuilta

Tuollaiset messut olis taas tulossa, ja me saatiin arvottavaksi kolme lippua! Samaan aikaan PetExpon kanssa on myös Lapsimessut, ModelExpo, Kädentaito ja OutletExpo, ja näillä lipuilla pääsee myös niihin. Aika hyvä diili, vai mitä? Harmi vaan, kun noille messuille ei me kissat saada lähteä mukaan, siellä on tänä vuonna kuulemma varattuna kokonainen halli pelkästään kissoille! Kuin siistiä?! Eli nyt olis kolmella mahdollisuus päästä mukaan :)

Emäntä on vähän huolissaan, kun tässä on tuo joku pässiäinen tulossa ja sen takia ei postikaan liiku kunnolla, joten sen takia se joutu nyt laittamaan tällaisen vähän pikaisen arvonnan, jotta voittajat varmasti ehtisivät saamaan pakettinsa ennen messuja!

- Lilli (ja kumppanit)

Ohjeita vieraille

Joskus sitä törmää vieraisiin, joille meillä asustavat kissat tuntuvat olevan joku ongelma. Valitetaan karvoista vaatteissa, voi ei kun kissanhiekanmuru tarttui sukkaan, minkä takia tuon kissan pitää pyrkiä syliin, eikö teidänkin kannattais heittää nuo kissojen tavarat pois niin olis paljon nätimpi asunto... Harvemmin nämä ihmiset onneksi toista kertaa tohtivat avata suutaan näin typerillä asioilla, kun minä saatan ärähtää aika kärkevästikin takaisin. 

Tottahan toki yritän aina vähintään imuroida ennenkuin vieraita saapuu, mutta varsinkin tähän karvanlähtöaikaan se on aika turhanpäiväistä, kuudesta kissasta lähtee karvoja ihan kokoajan. Hiekkalaatikollakin ne käyvät jokaisena vuorokauden aikana, joten sori, sitä hiekkaa saattaa sieltä välillä kulkeutua. Ja itse olisin ainakin otettu, mikäli jonkun kissa haluaisi tehdä parempaa tuttavuutta ja pyrkisi syliin ♥
Meillä vieraillessa saattaa huomata olevansa kissataloudessa myös tämmöisestä pienestä asiasta... kuka huomaa?

Haluaisin niin kovasti tämän paidan, mistäköhän semmoisen sais? :D

Onko muiden luona vieraillut ihmisiä, jotka tekevät elämänsä hankalaksi kitisemällä kissaystävistäsi? Mitä olet heille sanonut, vai oletko viskannut suoraan pihalle?

Itse ajattelin teettää tästä kuvasta meidän eteiseen taulun :D

Tervetuloa siis Kissakolmioon, Myrsky ja Minna! :)

Rauhottavia

Välillä tässä taloudessa tuntuisi olevan tarvetta rauhottaville. Varsinkin iltavillin aikaan, kun viisi kissaa juoksee peräkanaa ympäri asuntoa tiputtaen tavarat tieltään, rutaten matot nurkkaan, törmäillen ovenpieliin ja muuten vain yleistä pahennusta alakerran naapureissa aiheuttaen.

Sitä ei tarina kerro, tarvitseeko niitä rauhottavia palvelusväki vaiko kissat. Ehkäpä molemmat.

Yritin eilen kuvata videolle meidän poppoon menoa, mutta hommahan tyssäsi sitten samantien, kun kameran sain hollille. Meidän kissoille on selkeästi esiintymiskammo.

Sen sijaan päädyin sitten kuvaamaan niitä rauhottavia.

Feliway on varmaan aika monelle kissataloudelle tuttu, näitähän saa myös suihkemuodossa, mutta itse olen kokenut nämä pistorasiaan laitettavat näppärämmäksi. Meillä tämä ei ole aina käytössä, lähinnä silloin, kun uusia kissoja tulee kissahuoneeseen tai jos muutoin kissakansa on sotajalalla keskenään. Tämähän ei haise ihmisnenään miltään, joten sinällään ei haittaisi vaikka se aina seinässä olisikin. Melko tyyristä tavaraa vaan ns. turhaan käyttää, itse olen ostanut - yllättäen - Zooplussasta, jossa tämän hetkinen hinta haihduttimelle ja pullolle on 29,90€, Musti&Mirri taas myy samaa tuotetta hintaan 43,90€. Aika monet eläinlääkärit tätä myös myyvät.

Joka tapauksessa Feliway on ollut meillä se tuote, jonka avulla on luultavasti edes vähän lievitetty kissojen stressiä niitä toisiinsa totuttaessa. Kun kävimme Bean kanssa sterkassa, törmäsin itselleni täysin uuteen tuotteeseen, Pet remedyyn.

Tämä saattaa kuulemma alkuun vähän tuoksuakin, en ole vielä kokeillut kun ei ole ollut nyt tarvetta, enkä turhaan viitsi tätäkään laittaa. Onko jollain tästä käyttökokemuksia? Toimiiko? Parempi/huonompi kuin Feliway?

Tämän hinta näkyy Musti&Mirrissä olevan 39,90€, eli vähän halvempaa kuin Feliway. En huomannut tämän hintaa katsoa siellä eläinlääkärissä, mutta esimerkiksi Lemmikkitukku myy tätä hintaan 28,90€.

Tuote-esittelijämme Piraattikapteeni halusi tietenkin osallistua kuvauksiin, ja tutustua itsekin tarkemmin mistä täällä taas hössötetään. Joko tuote tuoksuu pullosta läpi ja on sittenkin unettavaa vaikka toisin väittää, tai sitten Chaplin on sitä mieltä, että VMP, kerro mieluummin meidän kuulumisia!

Hohhoi, tyyylsäää

HUOH, eikö se ny jo tajuu?!

Okeiokei. Vaikka Chaplin varmasti suuttuu kun kerron tämän, mutta se on alkanut saada Bonnie-neidiltä nenilleen. Mitäs kiusas sitä aikansa, ei semmoista kukaan jaksa ;)

Raukkapieni arpinenä. Mutta eikös piraattikapteenille sovi arvet kuin nenä päähän?

Tiistai-illan piristystä

Törmäsin tällaiseen tuolla Youtuben ihmeellisessä maailmassa. Cat CATastrophes on tehnyt todella hienosti ja kekseliäästi toteutettuja kissavideoita, joilla on kuitenkin myös tärkeä sanoma. Kissakolmio suosittelee lämmöllä :)

Laitoin nyt tähän vähän humoristisemman pätkän, älkää pahastuko ;)

Like a boss

Piraattikapteeni Haituvavarvas näyttää mallia rennon viileään rentoutumiseen.

Rohkelikon asukki

Bonnie on kyllä erikoinen pikkukisu. Tavallaan se on vielä arkajalka ressukka, joka pelkää kovia ja äkkinäisiä ääniä, liikkeistä puhumattakaan, ja sitten taas toisaalta se on rohkea pikkumimmi, joka eilenkin uskaltautui itse rapsuteltavaksi, kun Rix kävi meillä, vaikka yleensä neitiä ei edes vieraiden tullessa näy. Chaplin taitaa olla Bonnien kompastuskivi näissä rohkaistumisasioissa, Chaplin kun on ottanut neidin silmätikukseen ja kiusaa arempaansa. 

Noh, jokatapauksessa tänään todistin oikein kameran kanssa millainen neiti Rohkelikko meillä asuukaan. Olkaapa hyvät!

Neiti selätti IMURIN. Huhhuh.

Tervetuloa mukaan Viivi K ja Pesunalle! :)

Muffinssi

Torstaina pieni ja sievä muffinssi, joka tunnetaan myös nimellä Bea, makoili kaikessa rauhassa parvekkeella. Muffinssilla ei ollut harmainta aavistusta siitä, mikä sitä illansuussa koittaisi. Neidin mieli oli musta syöntikiellon vuoksi, eikä edes normaalit liehittelytoimenpiteet olleet saaneet ruokakaapin ovia auki. Vähemmästäkin sitä vähän möksähtää.

Kellon lähestyessä puolta viittä illalla, heräsi neidin mielessä pieni epäilys.

Palvelusväki nosti kantokopan pöydälle ja käyttäytyi vallan kummallisesti. Mukamas viattomasti leikittivät kissaneitiä laserlelulla, ja aivan varoittamatta nappasivat syliinsä ja tunkivat sinne kamalaan koppaan! Moukkamaista käytöstä!

Vähän ehkä nukuttais jo...

Oli tullut sterilaation aika, jotta myös pikkuneiti voisi päästä sinne ikiomaan kotiin, kunhan sellainen ensin osaisi typyyn rakastua. Bea sai nyt myös tunnistesirun, ja tehosterokotteensa.

Lääkäristä saatiin mukaan myös tötterö, mutta neiti potki sen kylpyhuoneen kauimmaiseen nurkkaan heti, kun silmä vältti. Onneksi tyttö on kilttiä sorttia, ja näyttää haavansa tilanteen aina pyydettäessä, ja välillä pyytämättäkin...

Näin ollen pystyn helposti tarkkailemaan, ettei haava vain punota tai näytä muuten epäilyttävältä :) Helppo lapsi. Ja todella helppo lääkittävä myös! Bea sai mukaan myös kipulääkettä, jota pitäisi ruiskulla antaa suoraan suuhun kerran päivässä. Pelkäsin jo miten hommassa tulisi käymään, lääke kun pitäisi antaa aina siinä iltaseitsemän aikoihin, ja mies on silloin jo töissä. Ei siinä muuten mitään, mutta mulla kun on tämä toinen käsi vielä toimintakyvytön, niin vähän epäilytti saisinko muka kissan lääkittyä yhdellä kädellä. Bea todisti epäilykseni vääriksi heittäytymällä selälleen ja avaamalla suunsa ruiskua tarjotessani. Muutaman sekunnin juttu! Enemmän aikaa mulla meni sen lääkepurkin auki saamiseen, kuin kissan itsensä lääkitsemiseen... :'D

On se vaan söpö pieni muffinssi. Siitä sais joku sopiva koti aivan loistavan ystävän itselleen ;) Ystävän, josta olisi myös iloa näin visuaalisessakin mielessä, katso nyt vaikka!

Bean yleinen kyttäysasento

Nälkäisen kissan laulu

Varovainen, tiedusteleva miu.

Toinen varovainen miu.

Vähän rouheampi, kurkusta tuleva mour.

Suurella äänenpainolla kajahtava, pitkähkö säkeistö erilaisia ääniä.

Tiedättekö mistä puhun?

No tästä.

Sellainen laulu meillä kuultiin tänään. Eikä syyttä, olihan ilkeä palvelusväki luvannut uutta massuntäytettä saapuvaksi jo eilen, mutta eipä näkynyt, ei kuulunut. Onneksi kupista löytyi silti nappulaa, etteivät reppanat ihan nälkään kuolleet, vaikka kovasti yrittivät sellaista esittää, ja esityksensä tueksi demonstroivat, millaista ruokaa sieltä kupista pitäisi löytyä.

Saattaa tuo pumpulihiiri olla turhan kuivakkaa ruokaa herkille pikku diktaat... köh... mussukoillemme, mutta kaikeksi onneksi saksalainen ystävämme Zooplus toimitti tilauksemme jälleen nopeasti. 15.3 illalla tein tilauksen, ja tänään sain paketin noutaa Postista. Tai siis mies sai, itse en tuollaista laatikkoa saa yhdellä kädellä liikkeelle :D Ja nimenomaan Postista, koska kuski ei tällä kertaa vaivautunut tulemaan edes alaovelle asti, vaan vei paketin suoraan Postiin. Ihailtavaa oma-aloitteisuutta...

Mutta mitäpä laatikosta löytyi? Tällä kertaa vain 24kg erilaisia märkämuonia, vähän vajaa pari kiloa ruokaa noille kissojen 3D-telkkarin asukkaille, eikä yhden yhtäkään lelua. Pöh, sanois kissat, jos huomaisivat asian kaikelta ruoanpaljoudelta.

Siinä sitä olis taas!

Otin tällä kertaa tuttuja Porta21 -ruokia, mutta lisäksi päätin testata meidän taloudelle vierasta MAC's -ruokamerkkiä. Onko muilla tästä kokemusta?

Koostumukseltaan tuo MAC's on tuollaista aika tiivistä, sain aika työn tehdä, että sen sain yhdellä kädellä ulos tuolta purkista tuohon kuppiin :D Portan ruoat kun melkeimpä hulahtavat sieltä purkista nätisti ulos, kosteampia kun ovat...

Ilmeisen maistuvaa tuo tuntui kuitenkin olevan, kun kerrankin keittiössä nähtiin kaikki kuusi kissaa samaanaikaan syömässä. Tai no, Bonnie tuttuun tapaansa lähinnä murjotti jääkaapin edessä odottaen varmaankin nakkeja :D Pettymään joutui, ei tippunut nakkeja, eikä mitään muutakaan. Jos sille ei kerran märkäruoka maistu, syököön nappuloita. Äh näitä nirsoilijoita!

Ja mitäkö kustansi tämä satsi jälleen? No ei kauheita.

Tuostakin summasta on 26,97€ noiden hiirien ruokaan, eli kissojen osuus on 127,96€. Keskimäärin kilohinta on siis 5,33€ joten halpaa on kuin hajusaippua... Raakaruokaa tahtoisin kovasti syöttää, mutta totesin tehtävän tällä hetkellä mahdottomaksi. Mahdottomaksi siitä syystä, että:

• en pääse Barffi.netin myymälään ostoksille ilman kuskia
• kuski on töissä arkisin iltavuorossa, ja aamupäivät se nukkuu
• vaikka liikkeeseen pääsisin, en saisi tehtyä ostoksistani sopivia annospusseja yhdellä kädellä
• mies ei mukamas ehdi pilkkomaan (huijaa mokoma)

 ...joten odottelen sitten sitä hetkeä, kun tuo ranne kestää taas jotain muutakin kuin mukana roikkumisen. Blaah.

Tarjous

Tästä teille kaikille hyvä tarjous, jos ette sillon aiemmin ehtineet! Eli Groupon tarjoaa taas hyvät alennukset erilaisista kissanpuista, ja tämä ei ole maksettu mainos, vaan tyytyväisen asiakkaan suositus :)

Klikkailes ittes Grouponille ja tee kissakaveri onnelliseksi ;)

Onnellinen herra Poirot

Huomenna se sitten koittaa. Mestarietsivämme Poirot pääsee ikiomaan kotiin. Ja sen tämä pieni mörökölli on ansainnutkin ♥

Viisi kuukautta on mennyt hirvittävän nopeasti, juurihan Poirot meille vasta tuli, ja ainoat kuvat mitä siitä sai, näyttivät tältä...

Silloin ei paljoa seurusteltu ei, mutta nykyään on toinen ääni kellossa. Herra tulee ovelle vastaan, kun töistä tulee, nousee samantien sohvalta ylös jos huomaa mun lähtevän johonkin ja noh, on niin kotikissa kuin vaan olla ja voi! Ainoa harmistus on, ettei Lallin kanssa kanssaeläminen oikein suju, mutta eipä sen tarvitse enää sujuakaan, kun uudessa kodissa odottaa kiva tyttöystävä :) Ja ehkä vähän on harmittanut, kun poika on vaan niin grumpy joka kuvassa :D

Onneksi on ihmisiä, jotka ovat valmiita avaamaan kotinsa ovet myös näille vähän vanhemmille eikä niin sylikissamaisille kissoille ♥

Onnea Poirot uuteen kotiin! Ikävähän tuota tulee.

Aikaa nauttia kevätauringosta

Kissat olivat kamalan pirtsakkaalla tuulella tänä aamuna. Suljetun makuuhuoneen oven toiselta puolelta kuului monen pienen vauhtimaggaran tassujen tepsutusta, jotakin kaatui, palloa vieriteltiin mahdollisimman kovaäänisesti ja välillä käytiin oven takana kuuntelemassa josko olisimme ymmärtäneet nousta ylös.

Kun sitten viimeinkin jaksoin könytä ylös sängynpohjalta, olin kompastua jokaisella askeleella näihin seitsemään pikku täystuhoon, joita kissoiksikin kutsutaan. Osa oli olevinaan kuolemassa nälkään, osa halusi vain rrrrrakkautta ja sitten oli nämä auringonpalvojat, joilla oli kiire päästä parvekkeelle. Hoidin helpoimman homman ensimmäisenä alta pois ja avasin parvekkeen oven kiireisimmille. Vasta sitten jaksoin perehtyä muiden tarpeisiin. 

On kyllä jännä fiilis olla kotona siihen aikaan, kun aurinkokin näyttäytyy! Kuvien ottaminenkin olis paljon mielekkäämpää kun tuota luonnonvaloa riittää vaikka muille jakaa, mutta yhdellä kädellä kuvaaminen vaatii vielä harjoitusta...

 Lillikin suvaitsi antautua valokuvattavaksi, korostaahan auringonvalo matriarkan kauniita silmiä. Kuka huomaa kuvassa jotain piraattimaista?

Lalli näyttää jokseenkin järkyttyneeltä. Mahtaakohan herra pohtia ketä se keskiviikon jälkeen kiusaa? Ai mitäkö keskiviikkona tapahtuu? Noooooh...

Keskiviikkona talouden kissaluku pienenee kuuteen, koska mestarietsivä Poirot ratkaisi kodinetsinnän tapauksensa ♥ Uudessa kodissa herraa odottelee kaunis tyttöystävä, joten voiko asiat paremmin sujuakaan! Poirot itse ei ole tapauksen ratkeamista sen kummemmin juhlinut, suostui kuitenkin kuvattavaksi pikaisesti.

Ihan on ehjät verhot, ja karvattomatkin!

Tervetuloa mukaan menoon Sandra :)

Kissamammalomaa

Jos aiemmin olen valitellut, ettei aika riitä bloggailuun ja kissatkin jäävät monen tunnin rapsutussessioita vaille, niin nyt on toinen ääni kellossa. Vähintään seuraavat seitsemän viikkoa mulla ei muuta olekaan kuin aikaa. Tämän viikon keskiviikkona nimittäin järjesti eräs lehmä kalenterini kokonaan uudestaan puskemalla mut betonipalkkia päin, ja nyt olen sitten kolmiolääkekuurilla ranne paketissa raudalla vahvistettuna. Lehmätkö leppoista sakkia?

Noh kissat ainakin nauttivat täysin siemauksin, kun en lähdekään kaksi kertaa päivässä töihin vaan olenkin täällä niiden seuraneitinä/ruokinta-automaattina/rapsuttajana/erotuomarina koko päivän ^^

Tänään kävi yksi pariskunta tutustumassa Poirotiin ja B-tyttöihin. Poirot näytti kerrankin parastaan, antoi nostaa syliin, kiehnäsi jaloissa ja leikki huiskaleluilla. Mahtaako olla jo meihin niin kyllästynyt, että haluaa vaihtaa maisemaa :'D 

Tytöt ujostelivat melko paljon, Bonnie suostui vähän enemmän rapsuteltavaksi, mutta Beaa ei paljoa näkynyt... Meidän pitää selkeästi kutsua ihmisiä kylään useammin, jotta nää hoidokitkin tottuis vieraisiin! Nyt vaan peukut pystyyn, että Poirot pääsisi muuttamaan omaan kotiin ♥